perjantai 24. kesäkuuta 2011

YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti Suomea parantamaan lastensuojelun laatua

Suomi raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle säännöllisesti millaisessa jamassa lapsen oikeudet maassa ovat. YK:n komitea antaa raportin ja kuulemisten jälkeen valtiolle suositukset, joiden mukaan valtion tulisi parantaa lasten asemaa. Tuorein komitean suositus annettiin 20.6.2011.

Komitea ilmaisee huolensa suomalaisen lastensuojelun laitoskeskeisyydestä ja patistaa lisäämään sijaishuollossa perhesijoituksia sekä kehittämään järjestelmällisemmin lastensuojelun laatua ja valvontaa. Myös lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten tietoa omasta oikeusturvastaan tulee komitean mukaan lisätä.

Missä viipyy kansallinen lastensuojelun laatusuositus?

Olen ollut mukana valmistelemassa Suomen ensimmäistä kansallista lastensuojelun laatusuositusta, joka oli vihdoin pitkän odottelun jälkeen lausunnolla viime vuoden lopulla. Lapsiasianeuvottelukunnan lastensuojelujaosto teki asian jatkovalmistelusta konkreettisen ehdotuksen tammikuussa. Saatujen hyvien palautteiden jälkeen suositusluonnos jäi kuitenkin jälleen sos.ja terv.ministeriön pöydälle odottamaan uutta hallitusta ja ministeriä.

Nyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin pitäisi ensi töikseen saada asia valmiiksi. Ja suositukset eivät tietenkään riitä, vaan tarvitaan myös monia konkreettisia parannustoimia yhteistyössä kuntien ja kaikkien niiden kanssa, jotka lastensuojelun parissa toimivat, mukaan lukien lastensuojelun asiakkaat.

YK-komitea kiittää Suomea ohjelmatyöstä ja uudistuksista, joiden tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Komitean toiveina Suomelle ovat kuitenkin lapsipolitiikan selkeämpi koordinaatio eri ministeriöiden sekä kuntien kesken, parempi lapsen oikeuksiin liittyvä koulutus lasten kanssa työskenteleville sekä vähemmistöjen kuten vammaisten, romani- ja saamelaislasten olojen parantaminen. Myös lapsiryhmien koon pienenemiseen ja hoitosuhteiden jatkuvuuteen tulee uudistettavassa varhaiskasvatuslaissa pyrkiä.

Komitea suosittaa myös lasten parempaa osallistumista koulun arkeen sekä koulun toimintaan enemmän yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. Komitea toivoo Suomen kartoittavan lasten omat näkemykset huonon kouluviihtyvyyden syistä. Myös kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien palveluita koulussa pitäisi lisätä.

Lue ulkoministeriön tiedote YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksista Suomen valtiolle tästä. Sivuilta löytyy suositus englanniksi. Suomeksi se luvataan kääntää pikimmiten.

Klikkaa tästä lapsiasiavaltuutetun tiedotteeseen.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Hankintalain uudistustarve hallitusohjelmassa

Lastensuojelupalvelujen hankintaprosessi ja kuntien lastensuojelupalvelujen hankinta- ja sopimuskäytännöt ovat ongelmallisia. Olen kirjoittanut asiasta viime kesänä mm. Sosiaalitietolehteen (linkki ko.lehden numeroon 8/2010 elokuu, on tämän tekstin loppussa).

Hankintalainsäädäntö tuottaa ongelmia myös monien muiden asiakasryhmien palveluissa, joissa on kyse juuri tälle henkilölle räätälöidyistä palveluista, kuten useimmin on kehitysvammapalveluissa, muissa vammaispalveluissa, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa.

Hankintaprosessin ja -lain ongelmista on juuri äsken (17.6.2011) väitellyt HM Ilona Lundström, jonka väitösirjan tiedotteeseen ja väitökirjaan pääset tästä linkistä.

Uusi hallitusohjelma aikoo selvittää hankintalain soveltamisongelmat ja uudistaa hankintalakia (sivulla 57):

"Selvitetään hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (mm. vammaiset, vanhukset, lapset) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet."

Uusi hallitusohjelma edellyttää, että kunnat laativat palvelustrategian, jossa linjataan palvelujen tuottamistavat. Asiakaslähtöisyyttä, laatua ja kustannusvaikuttavuutta peräänkuulutetaan(s.57).

" Kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään.

Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia."

Tähän kehittämistyöhön varmasti moni alan toimija, myös minä, mieluusti tulee osallistumaan.

Järjestöpohjaiset sote-alan palveluntuottajat ovat perustaneet Reilu Palvelu -tuotemerkin, jolla yhdessä edistävät vastuullista liiketoimintaa. Klikkaa tästä Reilu Palvelu-sivuille.

Linkki Sosiaalitietolehden numeroon, josta artikkelini löytyy.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Eipä ollut mainintaa lastensuojelututkimuksesta hallitusohjelmassa

Perjantaina 17.6.2011 julkistetussa hallitusohjelmassa ei ollut kirjausta edes siitä, että lastensuojelututkimuksen tilaa selvitettäisiin. Olen pettynyt. Ohjelmaa laatineiden joukossa oli monia, joiden tiedän hyvin tuntevan lastensuojelututkimuksen nykytilan ja sen, miten tutkimustiedon puute myös vaikuttaa lastensuojelutyöhön.

Toki hallitusohjelmassa oli lastensuojelua koskevia monia aikeita. Lastensuojeluun vaikuttaa myös se, miten lapsiperheiden asioita parannetaan ja ehkäisevää lastensuojelua kehitetään. Myös päihdepalvelujen osalta aiotaan varmistaa raskaana olevien naisten hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa aiotaan painottaa syrjäytymisen ehkäisyä, mikä kohdentuu tällöin myös lastensuojelun asiakkaisiin. Perhekeskusten toimintaa aiotaan laajentaa ja monella tavalla kehittää lapsiperheiden palveluja ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Myös yhteiskuntatakuu nuorille ja varhaiskasvatuksen ongelmia ehkäisevän toiminnan kehittäminen ovat asioita, jotka vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin, mikä taas heijastuu lastensuojelun tukitoimien tarpeeseen. Myös lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan kansallista koordinaatiota aiotaan parantaa - tämä oli myös yksi prioriteettilistallani olleita tavoitteita. Koordinaatioon tulee liittää mukaan myös kunnallisen ja kansallisen lapsi- ja perhepolitiikan vuorovaikutuksen parantaminen.

Sos. ja terveysminsterinä kokoomuksen Paula Risikolla on mahdollisuus jatkaa jo aloitettujen asioiden parissa, vaikka peruspalveluministerinä jatkossa toimiikin Maria Guzenina-Richarson, joka kuten myös opetusministeri Jukka Gustafson ajavat varmasti näitä asioita. Yhteistyö heidän kanssaan tulee kyllä sujumaan. Ja ehkäpä tuo lastensuojelututkimuskin saadaan selvitettävien asioiden ministeriagendalle.

Tässä ote hallitusohjelman varsinaisesta lastensuojelua koskevasta kirjauksesta sivulta 62:

" Tehostetaan toimia huostaanottojen vähentämiseksi. Lastensuojelussa painopistettä siirretään ennalta ehkäisyyn, varhaisiin tukipalveluihin ja laitosvaltaisuuden purkamiseen. Lastensuojelussa korostetaan perhekeskeisyyttä ja kehitetään perhehoitolainsäädäntöä edelleen ottaen huomioon myös väestön ikääntymisestä syntyvät tarpeet. Lisätään turvakotipalveluja."

Tämä pitää nyt konkretisoida käytännön lastensuojelun kehittämiseksi, niin että huostaanottojen määrä vähenee, ei vain yksittäisissä kunnissa, joissa on tehty kovasti työtä lastensuojelutarpeen vähentämiseksi, vaan koko maassa. Kyse ei tietenkään ole siitä, että itsearvoisesti vähennetään huostaanottojen määrää, vaan siitä, että vähennetään huostaanoton tarvetta yhteiskunnassa. Jos lapsi kaikista tukitoimista huolimatta tarvitsee huostaanottoa, siihen hänellä tulee olla jatkossakin oikeus.

Klikkaa tästä luettavaksi koko hallitusohjelma.

Valtioneuvoston sivuilta löytyy myös 17.6.2011 tiedostutilaisuuden anti tästä.