Hyvät sote-johtajat sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Sosiaalialan työnantajat
Toivottavasti ehtisitte olla vaikuttavamassa tähän
sosiaalihuollon ammattihenkilölain sisältöön. Erityisesti kuntatyönantajat ovat melkoisen
haasteen edessä suuren sosiaalityön työvoimapulan vuoksi. Asiantilasta kärsivät
myös asiakkaat (mm. jatkuvasti vaihtuvat työntekijät) ja työn vaikuttavuus.
Nyt olisi tärkeää koota
sosiaalialan johtajien ja työnantajien yhteistä ääntä asiantilan muuttamiseksi.
Kirjoitin asiasta myös ministerien erityisasiantuntijoille: ministeri Vehviläisen (Sami Miettinen) ja Rehulan (Eeva Salmenpohja).
Tuon viestin jälkeen on ilmennyt lisätietoa mm. STM:n virkamiehen nykynäkemyksestä:
· - jos on suorittanut sosiaalityöhön suuntautuvan ylempi AMK-tutkinnon
(300 op), voisi saada pätevyyden vasta sen jälkeen kun on suorittanut vielä
lisäksi 60 op laajuiset sosiaalityön yliopisto-opinnot: näin AMK:n
maisteritason sosiaalityöntekijältä vaadittaisiin 360 op:n laajuiset opinnot,
kun yliopiston sosiaalityön maisteritutkinnon laajuus on 300 op.
·
Kannattaa huomata myös kuinka laaja käytännön sosiaalityön
asiakastyökokemus tosiasiallisesti on ylempi AMK-tutkinnon suorittaneella
verrattuna yliopistosta valmistuneeseen (kuvaan aiemmassa blogitekstissäni, että tuoreen
kyselyn mukaan sitä on keskimäärin yli 7 vuotta jo siinä vaiheessa kun he
aloittavat ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot - ovat siis asiakastyön
konkareita jo). Raportoin kyselyä aiemmassa blogitekstissäni.
Tässä ei ole mitään järkeä osaamisen eikä koulutusjärjestelmän näkökulmasta.
Koulutusta jo 2005 lähtien
Ammattikorkeakoulut ovat jo 11 vuotta (v.2005 lähtien) kouluttaneet
maisteritason sosiaalityön osaajia, joille ei kuitenkaan anneta pätevyyttä toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä.
Tämä ei perustu tietoon siitä, millaista osaamista faktisesti koulutuksessa tuotetaan, vaan vanhaan 2005 kelpo-lakiin, joka on laadittu ennen ylempi AMK-tutkinnon koulutuksen käynnistymistä. Kelpoisuudet eivät ole siten ajantasalla eivätkä vastaa työelämän tarvetta.
Tämä ei perustu tietoon siitä, millaista osaamista faktisesti koulutuksessa tuotetaan, vaan vanhaan 2005 kelpo-lakiin, joka on laadittu ennen ylempi AMK-tutkinnon koulutuksen käynnistymistä. Kelpoisuudet eivät ole siten ajantasalla eivätkä vastaa työelämän tarvetta.
Sosiaalialan ammattihenkilölain esitys-luonnos on ollut lausunnolla 15.1.2016 asti. HE olisi
valtioneuvoston alkuperäisen kevään aikataulutuksen mukaan pitänyt antaa
5.viikolla, mutta valmistelun eteneminen lienee nyt pysähdyksissä. Nyt olisi hyvä mahdollisuus muuttaa lakia myös sosiaalityöntekijän
tehtävän osalta vastaamaan tosiasiallista tutkintokoulutusta ja työelämän
tarpeita.
Kyse ei tässä tapauksessa ole kelpoisuuksien ”madaltaminen” (jota
yliopistot ja Talentia väittävät sen olevan), sillä kyseessä on samantasoiset
(7.tason, eli ylempi korkeakoulututkinto) maisteritason sosiaalityön tutkinnot,
toinen AMK-koulutusputkesta ja toinen YO-koulutusputkesta. Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet jo lain valmistelun yhteydessä vuosi sitten, että nimenomaan sosiaalityöhön suuntautuneet sosionomi (ylempi AMK)
-tutkinnon suorittaneet rinnastettaisiin sosiaalityön maisteritutkinnon
suorittaneisiin, tämä ei siis koske muita suuntautumisia.
Vastaava tilannehan on nyt esimerkiksi lastentarhanopettajien
LTO-pätevyydessä: sekä yliopiston LTO-kanditason (6.taso, alempi
korkeakoulututkinto) suorittaneet että AMK:n sosionomi (AMK) LTO-suuntautumisen
suorittaneet ovat kelpoisia.
Sirkka Rousu, yliopettaja, sosiaalialan ylempi AMK-tutkinnon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulusta (yli viiden vuoden kokemus siitä, millaista osaamista valmistuvilla on).
Tässä linkki blogiin Metropolian Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogissa.